tiistai 12. huhtikuuta 2016

Lisa R. Jones: Ihosi alla

E.L. James keksi hyvän Fifty Shades -reseptin, ja muut seuraavat perässä kopioiden siitä omaan soppaansa ne maukkaimmat osat. Dominoivat miehet, synkät salaisuudet, menneisyyden traumat, halu aiheuttaa seksuaalista kipua ja melkein pakkomielteinen rakkaus. Siltä tuntui, kun aloitin Jonesin Ihosi alla -kirjan, samoin kävi kun luin ensimmäisen osan Sylvia Dayn Crossfire -sarjasta.

No, en valita. Haluan viihtyä. 

Jonesin kirjan alku on kyllä aika pitkäpiimäistä johdattelua varsinaiseen aiheeseen. Meinasin jo jättää kirjan kesken mutta koska olen tottunut siihen, että moni kirja paranee merkittävästi alun jälkeen, päätin antaa Jonesille mahdollisuuden. 

Ihosi alla -kirjan päähenkilönä on lahjakas taiteentuntija mutta tavalliseksi opettajaksi päätynyt Sara, jonka ystävä Ella on saanut haltuunsa tuntemattoman Rebeccan pakkomyydyn irtaimiston ja sieltä löytyneet eroottiset päiväkirjat. Ella karkaa epäilyksiä herättävän, Saralle tuntemattoman miehen kanssa lemmenlomalle, ja jättää varaston päiväkirjoineen Saran hoidettavaksi.

Sara päätyy lukemaan päiväkirjoja. Rivien välistä on luettavissa, että Rebecca on varsin rikkinäinen nainen, ehkä jopa hyväksikäytetty. Mies, jota hän kuvaa, herättää niin ikään epäilyksiä.  Sara saa päähänsä alkaa etsiä Rebeccaa, ja päätyy etsinnöissään taidegalleriaan, jossa Rebecca on työskennellyt. Osoittautuu, että päiväkirjojen Rebecca on kadonnut.

Rebeccan ja Saran kohtalot tuntuvat kietoutuvan toisiinsa. Siitä ilmeisesti kirjan nimikin, Ihosi alla. Sara saa kesälomansa ajaksi Rebecalle kuuluneen pestin galleriasta, jonne gallerian omistaja Mark hänet palkkaa. Sara joutuu kontrollifriikin Markin testaamaksi ja arvoituksellisten pelien kohteeksi, minkä hinnan Sara on kuitenkin valmis maksamaan, koska työ on juuri sitä, mihin hänet on koulutettu ja mitä hän haluaa tehdä. Saran kohtelusta ei pidä ollenkaan häneen silmänsä iskenyt taiteilija nimeltään Chris, jolla on näyttely galleriassa ja jolla tuntuu olevan jotain hampaankolossa Markia kohtaan. Ja kumpikin mies on tietysti komea, rikas ja kuuluisa, kuinkas muuten. Mitäpä kukaan nainen tekisikään rumilla  tyhjätaskuilla.

Kysymys kuuluu, onko jompi kumpi miehistä Rebeccan päiväkirjoissa esiintyvä mies? Hui, miten vaarallista mutta kiehtovaa ...

Kirjan toinen puoli kertookin sitten eroottisesta suhteesta, johon Sara päätyy. Rebeccan katoaminen jää hetkeksi taustalle. Osoittautuu, että kaikilla on menneisyydessä omat salaisuutensa, joita kirjan ensimmäinen osa alkaa pikku hiljaa kuoria esiin.  Ihan hyvä ratkaisu ja pitää mielenkiinnon yllä. 

Saran suhteilun on tarkoitus olla vain hauskan pitämistä, hetkessä elämistä. Tietysti Jones antaa siellä täällä vihjeitä, että muuhunkin olisi eväitä. Onko se niin, että tällaisia kirjoja ahmivan naisen perimmäinen vaisto tulee täydelleen ravituksi vain sellaisista miespuolisista henkilöhahmoista, joista on pysyväksi kumppaniksi?  Kyllä se taitaa olla näin, vaikka miehiset vaistot saattavat ohjata juuri vastakkaisiin fantasioihin. 

Aivan kirjan viime metreillä myös Rebeccan katoaminen saa jälleen roolia. Jones on rakentanut Ihosi alla -kirjan loppuun tuskastuttavia koukkuja. Alussa asetetut arvoitukset jäävät ratkaisuja vaille ja jotain vaarallista on tapahtumassa, mutta mitä. Mitä Ellalle kuuluu? Onko Saran taustoissa vielä jotain ratkottavaa? Mikä on tehnyt miehistä niin arvoituksellisia? Missä on Rebecca? Miten Sara rakkauselämän käy?

Nämä koukut pakottavat tietenkin minut poimimaan sarjan seuraavan kirjan lukujonooni.


Samasta kirjasta löytyy ajatuksia blogeista Lukunurkka ja Kirjamaailma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti